Ajankohtaista

Pidimme selvityshankkeen keskeisiin tuloksiin liittyvän julkaisutilaisuuden webinaarina. Ensim hankkeen projektipäällikkö Mikko Kettunen kävi läpi selvityshankkeen tuloksia, seuraavana hankkeessa mukana ollut datainsinööri Olli Kivioja kertoi tekoälyyn liittyvästä selvityksestä ja lopuksi tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, jossa oli edustettuna johtava asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistölliitto, sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen Yliopisto, asiakkuuspäällikkö Sanni Harala, Elenia, markkinainnovaatiot yksikön päällikkö Tuomas Rauhala,

Edelläkävijyys energiayhteisössä selvityshankkeen loppuraportin ja – materiaalin koostaminen on alkanut kesän jälkeen. Kirjallisten tuotosten lisäksi olemme valmistelleet webinaaria, jossa tuomme tuloksia julki. Kohdeyleisönä on energiayhteisöistä kiinnostuneet olevat tahot, muita unohtamatta. Webinaaria varten olemme ottaneet mm. Hakkarin alueesta kuvia. Yksi Hakkarin alueen merkittävimmistä energiakuluttajista on alla olevassa kuvassa oleva jäähalli. Jäänteossa on merkittävää jousto-, energiatehokkuuspotentiaalia ja

Kirjoitimme yhteistyössä blogin Tampereen yliopiston kanssa mikroverkkojen sähkön laadusta ja saarekekäytöstä. Mikroverkoilla on mahdollista toteuttaa toimintavarma järjestelmä, joka pystyy itsenäisesti siirtymään saarekkeeseen jakeluverkon vian johdosta ja ylläpitämään jännitteen ja taajuuden sähkön laadun standardin mukaisissa arvoissa. Teollisuudessa lyhytkin sähkökatko voi tuottaa merkittäviä tappiota. Mikroverkoilla tilannetta voidaan oleellisesti parantaa Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen: https://www.senecc.fi/lemene-mikroverkon-sahkon-laadun-mittaukset-ja-saarekekaytto/about

Edelläkävijyys energiayhteisössä -hankkeen tekoälyä koskeva selvitystyö on valmistunut ja tulokset ovat todella lupaavia. Selvityksen tavoitteena oli selvittää tekoälyn hyödyntämisen kokonaisuutta sekä koneoppimisen ennustemallien potentiaalia ennustaa sähkön, kaasun ja kaukolämmön tuntikohtaista kulutusta sekä paikallista aurinkosähkön tuotantoa. Selvitystyön avulla saatiin arvokasta tietoa konkreettisen esimerkin avulla koneoppimisen käyttöönotosta ja esimerkiksi käytettävän datan laadun merkityksestä sekä erilaisiin tiedonkeräys menetelmien

Osana Edelläkävijyys energiayhteisössä hanketta on tutkikaan myös uuden teknologian luomia mahdollisuuksia. Tästä esimerkkinä vetytalouteen liittyvä elektrolyyseri. Elektrolyysissä kemiallisenreaktion avulla vedestä tai vesihöyrystä erotetaan happi ja vety toisistaan sähköä hyväksi käyttäen. Elektrolyysereiden on ajateltu toimivan osana sähkönkysyntäjoustoa tuoden resilienssiä uusiutuvan energian yli- ja alaituotanto tilanteisiin. Asia ei olu kuitenkaan niin yksinkertainen. Kiinteäoksidi elektrolyysiprosessi (SOE) vaatii korkeaa

Osana Edelläkävijyys energiayhteisössä hanketta on tutkia energianverotusta energiayhteisössä. Tätä varten kävimme rakentavat keskustelut Verottajan kanssa, jossa toimme esille energiayhteisöön liittyvän sähköntuotannon ja siitä aiheutuvan verotuksen. Verottaja ei suoraan tunnista energiayhteisö käsitettä, vaan lähestyy asiaa tuotantoyksikkö kohtaisesti. Verottajan ohjeistuksen mukaisesti sähköverovelvollinen on sähköntuottaja ja siltä osin kuin sähkö siirretään sähköverkon ylitse toisaalla käytettäväksi on verovelvollinnen sähkönjakelija.

Kävimme tutustumassa Polar Night Energyn kehittämään uuteen energiavarastointi teknologiaan, jossa lämpöä varastoidaan hiekkaan. Hiekkaa lämmitetään sähkövastuksilla, jotka saavat sähkönsä aurinkopaneeleista tai muusta uusiutuvasta energialähteestä. Hiekan energianvarastointi kyky on suurempi kuin vedellä, johtuen korkeista lämpötila eroista. Hiekkaan varastoitunutta lämpöä voidaan purkaa esimerkiksi kaukolämpöverkkoon ja varasto voi toimia lämmön kausivarastona. Lämmön kausivarastointi on oleellinen osa kaukolämmön tuotannon

Edelläkävijyys energiayhteisössä -hankkeessa pyritään selvittämään tekoälyn hyödynnettävyyttä energiayhteisöissä esimerkiksi kulutussuureiden ennustamisessa. Ennusteiden avulla voitaisiin energiayhteisön ohjausta optimoida ja näin parantaa energiatehokkuutta. Tekoälyä koskeva selvitystyö on aloitettu yhteistyössä Aalto Yliopiston Predictricity tutkimus- ja kehityshankkeen tutkimusryhmän kanssa. Tutkimusryhmällä on kokemusta mm. sähkömarkkinoiden taajuusohjatun käyttöreservin FCR-N ennustettavuudesta tekoälyn kokonaisuuteen kuuluvien koneoppimismallien avulla.  Yhteistyön tavoitteena on selvittää koneoppimismallien potentiaali

Yleinen korona tilanne on osaltaan aiheuttanut haasteita hankkeen läpiviemiseksi. Lisäksi johtuen viivästyneestä sähkömarkkinalaki uudistuksesta on hankkeelle haettu jatkoaikaa toteutukselle 30.11.21 asti. Näemme, että tänä vuonna kirjattava sähkömarkkinalaki uudistus on merkittävä osa selvityshanketta ja haluamme saada hankkeeseen tulkinnan lakiin liittyen, olemme päättäneet hakea hankkeen päätöspäivälle jatkoa. Toivottavasti sähkömarkkinalaki saadaan kirjattua ennen hankkeen uutta päättymispäivää.

Kävimme tutustumassa Hämeen ammattikorkeakoulun Valkeakosken yksikössä, jossa keskustelimme meneillään olevista ja tulevista hankkeista. HAMK:lla on monta mielenkiintoista hanketta käynnissä, joiden tavoitteena on kehittää ja innovoida uusia menetelmiä rakennusten hiilijalanjäljen pienentämiseksi, huomioiden käyttäjän terveys ja viihtyvyys, unohtamatta kustannustehokkuutta. Tunnistimme useita potentiaalisia yhteistyö mahdollisuuksia, joilla saamme hankkeitamme vietyä kohti yhteisiä tavoitteitamme. Vähähiilistä energiatehokkuutta mikro-CHP tekniikalla (VEneCT) -hankkeessa