Energiayhteisökohteiden tavoitteet, määrittelyt, rajoitukset ja suunnittelu

28.1.21

Kun kohteeseen lähdetään selvittämään energiayhteisöpotentiaalia, on tärkeää ensin miettiä mitä energiayhteisöllä halutaan saavuttaa. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tunnistetaan tavoitteet, rajoitukset ja osataan tehdä määritykset oikein ja riittävän kattavasti, sitä parempaan lopputulokseen päädytään. On myös tärkeää arvioida hankkeen taloudellista kannattavuutta ottaen huomioon investointikulut (CAPEX) määritetyllä poistoajalla ja vuosittaiset operointikulut (OPEX). Molemmat on syytä arvioida mahdollisimman realistisesti ja yksityiskohtaisesti.

Jätän tässä kohtaa taloudellisen arvioinnin pois ja totean yleisesti, että energiayhteisöhanke on lähes aina taloudellisesti kannattava, jos sillä lisätään omatuotetun ja omakulutetun energian määrää ja osallistutaan sähkö- ja reservimarkkinoille.  Ollakseen kannattava, energiayhteisön on oltava riittävän suuri, jotta investointikuluja saadaan myös koko projektin osalta suhteellisesti pienemmiksi. Missä rajat menevät on tapauskohtaista ja näkisin sen kuuluvan energiayhteisön esiselvitys/-suunnitteluprojektiin.

Taloudellisen hyödyn lisäksi energiayhteisöllä voidaan tavoitella monenlaisia asioita, kuten:

• suurempi omavaraisuus, uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisääminen
• fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen
• teknologinen kehitys
• energian toimitusvarmuuden parantaminen
• energiatehokkuuden parantaminen
• kysyntäjoustoon vastaaminen
• energiamurrokseen vastaaminen

Varmasti on myös monia muita tavoitteita, mutta oheisen listauksen asiat ovat jo suuria muutoksia ja auttavat miettimään erilaisia positiivisia hyötyjä.

Tavoitteiden lisäksi on vähintään yhtä tärkeää miettiä rajoituksia. Rajoitukset estävät pahimmillaan kokonaisuuden optimaalisen hyödyntämisen ja laskevat tätä kautta kannattavuutta. Tällä hetkellä on useita rajoitteita ja kysymyksiä, joihin energiayhteisöhankkeessa törmätään.  Energiayhteisö voi toimia kiinteistönsisäisesti tai olla kiinteistörajat ylittävä. Jälkimmäisessä nykyinen sähkömarkkinalaki mahdollistaa toteutuksen ainoastaan kiinteistöryhmänä. On tärkeää miettiä etukäteen, kuinka tuotantoresurssit yhteisön sisällä omistetaan. Onko jokaisella omat resurssit, omistetaanko resurssit yhdessä vai näiden yhdistelmä? Tästä johdettuna voidaan miettiä, kuinka energiaa yhteisön sisällä jaetaan. Sen jälkeen täytyy miettiä kuka energiayhteisöä operoi. Tavallisella kiinteistönomistajalla ei ole resursseja tai tietoa energiayhteisön operoinnista, joten on aiheellista miettiä perustetaanko tätä varten oma yritys vai hankitaanko operointi palveluna. Lisäksi energiayhteisön täytyy tehdä useita erilaisia sopimuksia ulkopuolelle koskien energian myyntiä, energian ostoa, reservimarkkinaan osallistumista ja mahdollisia yhteisön sisäisiä kauppoja varten. Tärkeä kysymys on myös, että rakennetaanko yhteisöä varten oma sähkönjakeluverkko, joka liittyy yhdestä pisteestä muuhun verkkoon. Tämä on mahdollista vain kiinteistöryhmänä, koska nykyinen sähkömarkkinalaki ei mahdollista sähkönjakelua muun kuin kiinteistöryhmän sisällä. Lisäksi tulee miettiä, onko järkevintä liittyä jakelu- vai mahdollisesti suoraan siirtoverkkoon. Mitä energiantuotanto muotoja yhteisöön toteutetaan? Mitä tuotannolla tavoitellaan? Omavaraisuutta, vihreyttä, hiilineutraaliutta vai uuden teknologian hyödyntämistä? Vaihtoehtoja on monia. Rajoittaako sähköinen tai kaukolämpö liityntä ulospäin yhteisön toimintaa? Voi olla, että kaikkea ylimääräistä energiaa ei saada vuoden jokaisena ajanhetkenä siirrettyä sähkö- tai kaukolämpöverkkoon. Lisäksi on hyvä selvittää mikä on nykyisen kiinteistökannan automaatioaste, eli kuinka paljon kiinteistöjen automaatiojärjestelmiin tarvitsee lisäyksiä, jotta ne saadaan valjastettu kysyntäjoustoon.

Hankkeelle voidaan tehdä myös muita määrityksiä, kuten mikroverkko-ohjaimen toiminnan määrittely, joka koostuu monista eri osa-alueista:

• Energiantuotannon ja -kulutuksen ennustaminen, itsenäinen ohjaaminen ja optimointi.
• Energiamarkkinoihin osallistuminen ja niiden optimointi.
• Sähköverkon hallintajärjestelmän valinta.
• Mittarointi ja raportointi.
• Saarekekäyttö ominaisuuden hyödyntäminen

Energiayhteisöhankkeessa tulee monenlaista välillistä hyötyä myös muille osapuolille. Energiayhteisöt vähentävät osaltaan jakelu- ja siirtoverkon kuormitusta ja pienentävät tätä kautta niiden kehittämis- ja investointitarpeita. Energiayhteisö mahdollistaa pienempiä teknologia-alan yrityksiä pääsemään osaksi toimitusta ja kehittämään omia tuotteitaan. Pienempien toimijoiden mukaanpääsyyn vaikuttaa energiayhteisöjen pienempi tehokokoluokka. Kokonaisuus ei ole niin suuri, että toimittamiseen tarvitaan aina suuri konepaja ja markkinoita saadaan auki myös pk-yrityksille.

Luonnollisesti kiinteistönomistajien kesken/kanssa pitää olla yhteisymmärrys asioista, jotta toteutuksessa voidaan päästä eteenpäin. Pitää olla mahdollista, että energiayhteisössä oleva kiinteistö pystyy hankkimaan sähkönsä myös muilta markkinoilta.

Tässä kirjoituksessa olen koonnut näkökulmia suunnittelun pohjaksi. Kysymysten avulla on hyvä lähteä kartoittamaan omia tarpeita ja tavoitteita. Mitä tarkemmin etukäteen määritykset ja rajoitukset saadaan selvitettyä, sitä parempaan lopputulokseen päästään. Tärkeintä on olla realisti asioiden suhteen.  

Hankkeen edistyminen

Tällä hetkellä selvitämme tekoäly- ja koneoppimisjärjestelmän käytettävyyttä hankkeeseen valituissa kahdessa kohteessa. joista on kerrottu enemmän aiemmissa blokikirjoituksissa. Olemme perehtyneet eri toimittajien tuotemahdollisuuksiin sekä käyneet keskustelua meneillään olevien tekoälyä hyödyntävien tai tekoälyn potentiaalia selvittävien hankkeiden vetäjien kanssa.

Lyhyesti voi sanoa, että tekoälyllä voidaan tehdä monenlaista asiaa ja lähtökohtaisesti ei ole olemassa asiaa, jossa tekoälyä ei voisi hyödyntää jollakin tasolla. Kysymys on enemmänkin siitä, minkälaista dataa optimoitavasta asiasta on saatavilla. Jos dataa on ja se korreloi yhden tai useamman muuttujan suhteen, voidaan sitä optimoida tekoälyn avulla.

Olemme myös odottaneet tulevan sähkömarkkinalain uudistusta. Harmillisesti hallitus ei ehtinyt käsitellä sähkömarkkinalain uudistusta alkuperäisessä aikataulussa ja asian käsittely siirtyi vuoden 2021 puolelle. Monet tahot ovat keskittyneet siihen mitä tulevalla uudistuksella voidaan estää tai rajoittaa, meitä puolestaan kiinnostaa se mitä sillä voidaan mahdollistaa. Tärkeintä olisi, että tullessaan uudistus olisi yksiselitteisesti tulkittavissa ja siinä nähtäisiin tulevaisuuden tarpeet mahdollisimman pitkälle. Jäämme odottamaan käsittelyn valmistumista!